Rakennuspölyä

Voitko kuvitella, mikä sopii helleviikkoon paremmin kuin betoniseinien hiominen ja betonilattian piikkaaminen? En minäkään. Tällä viikolla viimeisteltiin autotallin betoniseiniä sekä piikattiin vanhan talon kellarin lattiaa.

Autotallin betoniseinät saivat viimeisen silauksen ennen maalaamista, kun pohjamaalattu pinta vielä hiottiin, paklattiin ja hiottiin uudelleen. Epätasaisuudet metsästettiin halogeenivalaisimen avulla ja merkattiin lyijykynällä.

Epätasaisuudet havaitsee kirkkaassa, sivusta tulevassa valossa.

Työmaatarkkailijan (takana) huomio on kiinnittynyt toisaalle.

Tasoitustaidetta: "Tyttö ja kissa"

Nyt autotallin seinät on imuroitu ja odottavat väriä. Väritkin on nyt sitten päätetty ja maalit hankittu. Autotallin seinistä tulee kolmeväriset: Alaosa on tummaa harmaata (N499 Basaltti), yläosa ns. maalarinvalkoista (G497 Höyry) ja näiden välille tulee punainen raita (M326 Marmeladi). Värit on valittu Tikkurilan sisämaalikartoista.

Tuskin maltan odottaa, miltä nämä näyttävät seinässä.

Laajennuksen putket ym. tekniikka kulkevat meidän vanhan talon seinustaa pitkin ja sukeltavat seinän läpi kellarissa sijaitsevaan pannuhuoneeseen. Putkien upottaminen maahan tehtiin jo ennen laajennuksen perustusten valua toukokuussa 2010. Putkimies kävi viime syksynä tekemässä laajennuksen lattialämmityksen liitokset, mutta vesi- ja viemäriputkien päät kuten erilaiset kaapelitkin ovat vain tököttäneet pannuhuoneen seinästä.

Tänä viikonloppuna työn alla on laajennuksesta tulevan viemäriputken upottaminen kellarin lattiaan ja liittäminen kaupungin viemäriin. Muuttaessamme taloon vuonna 2002 talon jätevedet menivät vielä vanhanaikaiseen, tyhjennettävään sakokaivoon. Kesällä 2004 sadevesiviemäröintien ja niiden kaivojen asennuksen yhteydessä, vanhojen valurautaputkien jätevedet johdettiin sakokaivon ohi kaupungin verkkoon ja talon nurkalle asennettiin liittymä kaupungin jätevesiverkkoon. Tähän mennessä uuteen jätevesikaivoon ovat johtuneet ainoastaan yläkerran uuden vessan jätevedet, ja nyt laajennuksen viemäriputki on myös meininki liittää uuteen kaivoon.

Laajennuksen viemäriputken pää tököttää pannuhuoneen seinästä.

Edellisen kerran kun Joonas ja isäni piikkasivat kellarissa (huolellisesta suojaamisesta huolimatta) painovoimainen ilmanvaihto huolehti siitä, että pöly kantautui kellarista talon toiseen kerrokseen. Tällä kertaa tilanteeseen on varauduttu vielä entistä paremmin. 

Tämän aukon piikkaaminen toukokuussa 2010 aiheutti pienen rakennuspölymyrskyn.

Tällä kertaa emme muovittaneet pelkästään pelipaikkaa vaan myös keskikerrokseen menevät portaat, tuplateipein.

Piikattava ura linjattiin linjalangalla ja piirrettiin betoniin. Ura kulkee pannuhuoneen nurkasta kellariin. Joonas ei malttanut olla kokeilematta vuokraamaansa piikkauskonetta jo perjantaina. Ennakko-odotus oli, että piikattava viiden metrin mittainen pätkä olisi kova urakka, mutta reilun kokoisella Makitalla lattia alkoi murentua yllättävänkin hyvin.

Betonilattia on aikanaan tehty siten, että pintakerroksen ja pohjakerroksen välissä on kattohuopa ja bitumia kosteussuluksi. On sitä jo sota-aikaan osattu rakentaa!

Lattian pintakerros on piikattu koko uran matkalta.

Kellarin puoleisessa päässä myös alempaa betonikerrosta on poistettu.

Maailmanlopun maita viedään kellarista ulos maailmanlopun maalipöntöillä, joita onneksi on tullut säilyteltyä. Niitä on hyödynnetty useaan otteeseen milloin missäkin tilanteessa.

Maailmanlopun maata tulee taas ihan hirveästi. Tämä on vasta alkua.

Perjantai-iltana läksimme mökille hyvillä mielin, koska Operaatio Viemärin upotus oli jo niin hyvällä alulla. Helppo homma, vai miten se nyt menee.......

Mau mökille, sanoo kissa.