torstai 4. helmikuuta 2016

Valmis Saunaosasto

Minä olen vilukissa, joka kulkee kesät talvet villasukissa ja pitkissä vaatteissa. Remontin ja laajennuksen myötä on elämänlaatuni parantunut kahdella takalla, lattialämmityksellä, höyrykaapilla, poreammeella ja mikä parasta kunnon saunalla. Laajennuksen sauna on tervaleppää, ja kiuas toimii sähköllä. Miltei toisen munuaisen joutui luovuttamaan vastineena Parkkisen Erikoispuun materiaaleista, ja kuukauden verran sai Joonas timpuroida saunan kimpussa, mutta lopputuloksessa silmä lepää. Käyppä sisään...
Saunaosaston vessassa on vähän sedumaista tyyliä.
Saunaosaston paneeli on ruskeaa ja villin näköistä lämpöhaapaa, jota löytyy katosta, kattokoteloista ja seinistä. Suurehkon tilan kiviseinien kolkkoutta taitettiin käyttämällä seinissä myös puuta. Seinissä on luonnonvaaleaa ja harmaata laattaa, ja lattiassa tummaa laattaa. Poreammeen sivupaneelit ja portaat ovat tiikkiä. Alla oleva kuva on panorama, jos se ei näy kokonaan, klikkaa kuva auki.
Saunaosasto mitoitus alkoi poreammeen valinnasta. Kun ammeen koko oli selvillä, piirrettiin seinät sen ympärille. Poreamme on oikeastaan nettiostos, Kiinan tuontia amerikkalaisella tekniikalla. Sen verran on ollut ongelmaa putkivuotojen ja pumppurikon kanssa, ettei vastaavan hankkimista voi amatöörille suositella, mutta tee-se-mies säästää 40% ammeen hinnassa, jos leikkiin uskaltaa lähteä. 
Poreammeessa odottaa aina 38-asteinen vesi, koska ammeessa on lämmitys- ja puhdistuslaitteet. Amme pärjää aika vähillä kemikaaleilla eikä vettä todellakaan tarvitse olla koko ajan vaihtamassa. Ammeen lämpimänä pitäminen maksaa mittauksemme mukaan noin euron päivä. Lämmittäminen ei mene hukkaan, koska poreammetta käytetään meillä talvisaikaan lähes joka toinen päivä.
Suihkutila on kevyesti erotettu allasosastosta. Cape Maysta adoptoidut kumiankat odottavat iltauintia.
Lämpöhaapa on hienon näköistä puuta. Allasosaston kattoon oikein valittiin kaikkein erikoisempi kuvioista yksilöt.

Valmis Autotalli

Kahden auton lämpimässä tallissa on mukavuuksia moottoroiduista nosto-ovista ja vesipisteestä, videotykkiin ja kaukosäädettävään valaistukseen. Autotallimaista ankeutta on karkoitettu maalaamalla seinät valko-puna-harmaiksi, paneloimalla katto, lattialaatoituksilla, valaistuksella ja erilaisilla sisustuselementeillä kuten tauluilla. Alla oleva kuva on panorama, jos se ei näy kokonaan, klikkaa kuva auki.
Työkalut, rätit ja tökötit ovat kuvanottohetkellä paikallaan kaapinovien takana, ja lattiakin on poikkeuksellisen siisti, mutta tässä tallissa tehdään muutakin kuin vaihdetaan lamppuja. Eräänkin kerran on Meganen jarruremontti ollut lattialla levällään, tai suurta lämmintä tilaa hyödynnetty lautojen maalauksessa. Tämä on koti, ei museo.
Peiliovien takaa löytyy tekninen tila. Oviksi olisi soveltunut muukin materiaali, mutta tällaiset kirenalaiset sattui isäntä jostakin reissuiltaan käytettynä löytämään.
Tilan pääty on laatoitettu, jolloin parkkitila erottuu työskentelytilasta ja saattaapa osa katuliasta pysähtyä laatan reunaankin. 
Keittiökalusteet ovat totta todellakin ikealaiset, ja olen harmitellut, että tuo musta ovimalli ennätti poistua mallistosta ennenkuin ehti kissaa sanoa. Näin ollen autotallin sivun kaapit, jotka hankittiin hieman myöhemmin, piti tehdä kokonaan valkoisilla ovilla. Hattuhylly on ostettu Tammisaaren torilta, jossa sen arveltiin olevan lähtöisin junan vaunusta. 
Kenkäkaapin päälle on asennettu pöytälevyä, joka tekee muovikalusteesta vähemmän halvan näköisen. 
Autot on valittu majapaikkaansa maastoutuviksi.
Yleisvalona toimii 12 kpl loisteputkivalaisimia, jotka saa palamaan kahdessa osassa. Näiden lisäksi kattokoteloita kiertää halogeenit oman ohjauksensa takana.
Säilytystilan tarve iski välittömästi käyttöönoton jälkeen, joten päätimme asentaa muutaman lisäkaapin tilan ulkoseinustalle. Minä olin alunperin ajatusta vastaan, kun pelkäsin, että en mahtuisi enää peruuttamaan autoa tallista ulos, mutta uhkakuva on sittemmin osoittautunut vääräksi ja minä huippukuskiksi.
Ajoneuvokalusto ei ole kovin bling-bling, mutta kristallikruunu edustakoon luksusta tässä tallissa. 
Autotallin sisustus on pääosin miehen käsialaa, ja se peilaa hyvin Joonaksen elämää. Tellus-tarra edustaa mieltymystä matkustamiseen, autotaulut kiinnostusta hienoihin autoihin, RUK-aiheiset taulut muistuttavat armeija-ajasta sekä sähkö- ja elektroniikkahärpäkkeet paljastavat hifistin. Tämä on miesluola. 

Valmis Käynti-eteinen

Alakerrassa kulku vanhan talon puolelta laajennuksen autotalliin ja saunaosastolle kulkee ns. käyntieteisen kautta. Pieni kenkäkaappi ei varsinaisesti tullut tarpeeseen säilyttää kenkiä, vaan tarpeeseen peittää se kohta tapetista, josta kissa oli kynsäissyt kunnon suikaleen. Tammitasot ovat tee-se-itse miehen käsialaa.
Eteisessä on pieni vaatekaappi, joka ei ihan heittämällä käytävän päähän mahtunut, vaan syvää kaapinrunkoa piti ensin kaventaa. Laajennus laskee pari porrasta vanhaa taloa alemmas, ja portaat on valaistu porrasledeillä. Valokatkaisijoista näkee, että nyt ollaan laajennuksen puolella. Laajennuksen valaistus ja laitteiden ohjaus on toteutettu Carlo Gavazzin SmartHouse tekniikalla.
Muuan toimittaja sai minut kerran hämilleen kysyessään, että millaisia aarteita meillä on. Eihän meillä ole mitään aarteita... Tapaamisen jälkeen olen rekisteröinyt useampiakin aarteita, ja olen ajatellut, että no tuo olisi pitänyt sanoa! Joka tapauksessa, tämä seuraava taulu on yksi näistä aarteista: "Pieni kissa varuillaan" niminen taulu.
Palo-oven takaa löytyy miehen maailma, josta naisenkin on mukava startata lämpimillä tassuilla aamuisin töihin, eli lämmin autotalli.

Valmis Budoaari

Onnistuin valtaamaan muutaman neliön sopen laajennuksen yläkerrasta vain itseäni varten. Olen nimennyt sopen budoaarikseni, ja siellä minä meikkailen ja kähertelen, alivuokralaisteni herra Ilman-Vaihto Koneen ja rouva Lattialämmityksen Jakotukin kanssa. Ei budoaarini siis ihan kaikkinensa ole valtakuntaani, vaan kaapit kätkevät sisuksiinsa myös edellä mainittua tekniikkaa.

Puoli kuuden herätys ei tunnu niin pahalta, kun ensimmäisen puolituntisen istuu paikallaan ja kuuntelee ilmastoinnin huminaa, laittaa vähän ripsiin maskaraa, sekä taistelee tilasta pöydällä tavallisesti retkottavan ja tops-tikuista kilpailevan Maine Coonin kanssa
Vesipisteessä on näppärä pestä meikkijuttuja, mutta se palvelee myös kissan vesiputouskuppina. Aamulla ensi töikseen kolli haluaa hörpyt tuoretta vettä hanasta, ja myös päivän mittaan se tinkii useasti huikkaa butskun oven edessä.
Vinossa katossa vahtii Suuri Johtaja sekä vieressään on peili, josta voi kammatessa tiirata ponnaria. Takaseinän matala osa hyödynnettiin säilytystilana. Yllättävän paljon mahtuu tavaraa noihin IKEAn laatikoihin. Kaikkea hyödyllistä tietenkin.
Sähkökeskus ja jakotukit majailevat sulassa sovussa ompelu- ja askartelutarvikkeiden kanssa näissä kaapeissa. Tarpeellista tavaraa löytyy myös pöydältä mm. telkkari, josta ei vielä puoli kuudelta tule mitään katsottavaa; koruteline, josta käytän lähinnä korviksia ja lehmäovitoppari.
Tapetin ja lattian kanssa halusin vähän revitellä. Jotakin erilaista ja hauskaa tähän piilopirttiin, jota minä alivuokralaisineni ja suurine johtajineni asustan. Vihreä ja retro on ehkä viimeinen yhdistelmä, mitä muualle taloon olisin laittanut, eikä elämää nähnyt lattiakaan ehkä olisi ykkösvalinta olohuoneeseen, mutta tänne ne sopivat ja ovi kiinni perästä.

Valmis Kylpyhuone yläkerrassa

Muuttaessamme pinkopahveilla sisustettuun purulaatikkoomme kesällä 2002, suihkussa käytiin koleassa kellarisaunassa ja vakiovarusteena oli yksi vessa. Parin vuoden sisällä vessojen määrä tuplattiin, ja laajennuksen myötä vessojen ja suihkujen määrä suorastaan räjähti käsiin. 

Yläkertaan rakennettiin käytännöllinen pikkukylppäri höyrykaappeineen. Kellertävää isoa laattaa ryhdittämään laitettiin rustiikkista mosaiikkia ja tumman harmaata lattialaattaa. Luonnonvaloa otetaan koppiin lasitiili-ikkunan läpi. 
Allaskalusteet ja peilikaapit ovat perinteisesti IKEAn katalogista, ja peilikaapit ovat taatusti viheliäisiä pitää siistinä. Ne ovat nimittäin peilipintaa myös sisältä.
Tavaroita ei meillä pöydillä näy, vaan kaikelle tarpeelliselle on etsitty paikka kaapista, laatikosta tai jostakin piilon vierestä. Piilotetut vessapaperit ja vessaharjat ovat joskus saattaneetkin aiheuttaa pientä paniikkia vieraiden keskuudessa.
Valolippa on omasta sirkkelistä, ja lamppuja on laitettu niin, että kirkasvalolamppu jää kakkoseksi.
Höyrykaapissa lämpiää nopeasti lenkin jälkeen, ja suihkutellessa voi kuunnella radiota. Yhteisymmärrystä Kylpyhuonemarketin suihkusekoittajan kanssa piti alkuun hakea, kun eihän se ihan Oras ole, mutta on sen kanssa oppinut elämään. Valaistus on riittävä, mutta hyllytilaa on liian vähän eikä heiveröisellä kääntyvällä jakkaralla uskalla istua.
Integroidun wc-pytyn kannen päällä olevan kannen teko oli hermoja raastava homma, mutta onneksi siitä sentään tuli hyvä.
Ei olisi kymmenen vuotta sitten kellarisuihkussa hytistessään uskonut, että joku päivä voisi suihkusta kömpiä suoraan omaan sänkyyn, eikä edes ehtisi paleltaa siinä välissä.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Valmis Makuuhuone

Uudessa makuuhuoneessa on niin pituutta ja leveyttä kuin korkeuttakin. Lisäksi laajennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, huonekohtainen lämmönsäätö ja makkarissa kesäkuuman varalle ilmalämpöpumppu jäähdytykseen, joten olosuhteet hyvälle yöunelle ovat optimaaliset. Varsinkin nyt kun kannoimme vanhan Sotka-runkosänkymme Ekotorille, ja hankimme kunnon sängyn, mistäpä muualta kuin Ikealta.
Iskä tuli nostoavuksi.
Osat oli kätevä siirtää ranskalaisen parvekkeen oven kautta.
Sotkan tilalle tuli kasa laatikoita ja tukkasotka.
Koskapa olen autuaasti jättänyt blogini päivittämättä sänkyhankinnan osalta niin valaisenpa vielä tässä finaalivaiheessa asiaa. Tammipintainen MALM-sängynrunko on 180x200 cm, ja sängyn päätyyn on asennettu samaa sarjaa ja yöpöytiä edustava päätyhylly.
Sängynrungolle tuli hintaa vain noin 370€, mutta säädettävät Sultan Laxeby -sälepohjat tekivät petille 200€ lisähintaa. Tavoitteena on siis optimaaliset olosuhteet lyhyelle, mutta sikeälle unelle, mutta sälepohjien kokoamisvaiheessa meinasi kokonaan mennä yöunet..
Sälepohjat tulivat sananmukaisesti Ikea-muodossa, sadassa palassa.
Kun nyt vauhtiin pääsin, niin valotanpa myös punkan kokoamista tarkemmin.
Sängynrunko oli kasattu murto-osassa siitä ajasta mikä kului sälepohjien läjäämiseen.
Ikean asennusohjeiden havainnekuvat ovat usein viihdyttäviä :D
Sälepohjan jäykkyys säädettiin pienillä muovikappaleilla.
Emäntä nukkuu oikealla ja isäntä vasemmalla puolella, huomaa säätöjen ero.
Sänkyyn hankittiin Ikean SULTAN Haslum -joustinpatjat (2x90 cm) sekä SULTAN Toröd -sijauspatja. Vaikken ole koskaan kymppitonnin petissä nukkunut, niin puolen vuoden nukkumisen jälkeen tohdin arvioida yhdistelmän olevan Ikean Hästens!
"Lapset" on heti pomppimassa sängyllä >O<
Sängyn yöpöytäpäätyä ei oltu ohjeistettu kiinnitettävän sänkyyn, mutta koska meillä peti sijoitettiin keskelle huonetta niin katsoimme parhaaksi kiinnittää päätylaatikoston sängynrunkoon.
Päätylaatikosto kiinnitettiin sänkyyn pienillä kulmakiinnikkeillä.
Samassa yhteydessä sängyn kanssa ostimme pienen jalanjatkeen makuuhuoneeseen, ja saimme käyttöohjeesta vähän hupia päivään. Varsinkin tuo viimeinen kuva on ihan Helmi!
Semmoinen oli siis petinpystytyspäivä, ja seuraavanlainen on makuuhuone lopullisessa asussaan.
Tammikaapit ja vuode ovat yhtä puuta.
Puukuvio ja hillityt tekstiilit tasoittavat rohkeaa tapettia.
Päätylaatikosto sulkee sisäänsä romut.
Kaappiunelmastani on vihdoin tullut totta!
Makuuhuoneesta on käynnit takka- ja kylpyhuoneisiin.
Kissalla on porttikielto hyvien unien keitaaseen.
Ranskalaiselta parvekkeelta saa happea.
Sivuverhot ovat Ikean Dagny (2 pkt) ja pimennysverhot (alla) Tupplur.
Siitäpä tulikin mieleeni..
Hyviä, mutta lyhyitä unia Z)