sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Viittä vaille valmis vaja

Puukatos on kattohuopia ja reunapeltejä lukuunottamatta valmis. Puut ovat säänsuojassa aluskatteen alla, mutta mielellään olisimme asentaneet myös pintahuovat samantien. Kattohuopien ongelma on, että haluamamme Icopalin musta kattohuopa on tällä paikkakunnalla erikoishintaista tilaustavaraa. Koska olemme tarkkoja siitä, ettei paikallinen rautakauppias ryöstä meiltä housujakin jalasta, niin aikomuksemme on hankkia kattohuovat naapuripitäjästä kun sinne ilmaantuu muuta asiaa.
Musta huopakatto tulee vielä kruunaamaan rakennuksen.
Nurkka- ja räystäslaudat tekevät 180 cm leveästä päädystä muhkeamman näköisen.
Puukatoksen päässä on kauan kaivattu puutarhavaja.
Puutarhavajan oviaukko oli 180 cm korkea, joten siihen ei mikään mökkiovi olisi mahtunut. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin tehdä ovi itse. Ovenrunko tehtiin mitallistetusta kakkosnelkusta, ovi paneloitiin kapealla paneelilla ja reunustettiin listoilla. Kaikki osat maalattiin ensin irtaallaan ja toiseen kertaan koottuna. Ovi kiinnitettiin karmiin kolmella saranalla, ja ovenkarmin huulloksen puutteessa oviaukkoon kiinnitettiin pienet topparit. Ovi salvattiin pienellä talon solaovesta aiemmin puretulla salvalla.
Puutarhavaja kutsuu puutarhuria.
En tajunnutkaan miten paljon oikeasti tarvitsimme puutarhavajaa. Aiemmin kaikki työkalut nojailivat talon seinustoilla, tai sitten ne piti käydä hakemassa autotallin vintiltä. Nyt ne ovat nätissä järjestyksessä helposti haettavissa omassa vajassaan.
Vielä on tilaa liikkua vajassa. Mitenhän on asiain laita vuoden päästä..?
Lumikola ruuvattiin kattoon kesäsäilytykseen.
Sivuseinille kiinnitettiin rimat, joihin ruuvattiin/naulattiin naulat lapioille ja haraville.
Toisella sivuseinällä on vähän pienempää työkalua ja rautaharavat.
Pakko vielä mainita inisevät ystävämme, joita pihapiirissä viihtyy laumoittain. Itseni vuoksi en valita, koska minulla on mahdollisuus suojautua näiltä pieniltä pommikoneilta vaatteilla sekä myrkyillä. Sääliksi käy meidän karvakuonon puolesta, joka on helisemässä verenimijöiden vuoksi.

Gromitin rautaiset hermot tulevat hyötykäyttöön itikkalauman hyökkäyksessä.

3 kommenttia:

  1. Gromitin nenäparka ! Kamalasti itikoita, toivottavasti Gromit osaa hätistellä niitä pois. Kaunis puuvaja-varasto, viimesenpäälle ! Kaikki se pitää olla niin hienoa, "kottaraiset" ja kaikki.. Hauskaa Juhannusta, terkkuja meiltä kaikilta. Onnistuukohan kommentointi ?

    VastaaPoista
  2. Kyllä näköjään vihdoin onnistui. HYVÄ ! ;)

    VastaaPoista
  3. Hyvä, että kommentointi on alkoi pelaamaan.
    Gromitin korvissa on monta itikanpuremaa joka ulkoilun jälkeen, mutta kaveri ei ole moksiskaan. Tänään häntä pisti ampiainen, minkä jälkeen Gromit on kyllä ollut kiukkuinen. Tassua varmaan jomottaa ja sehän keljuttaa.
    Juhannus täällä Viitasaarella on ollut rauhallinen ja työntäyteinen. Säät ovat suosineet vaikka ennuste olikin surkea. Hyviä juhannuksen jatkoja sinnekin!

    VastaaPoista