Reikä seinässä

Raksasunnuntai lähti liikkeelle saunatilojen oven asennuksella sekä sen painikkeen ja helojen asennuksella. Kirjaimellisesti siis suljimme oven saunatiloihin. Ovella haluttiin erottaa jo suhteellisen siistissä kunnossa oleva saunaosasto muusta hävityksen kauhistuksesta.

Saunaosaston ovi teki käytävästä huoneen.

The Spa:n oven sulkeuduttua, aloitettiin kulkuaukon tekeminen käytävästä vanhan talon puolelle. Meininki oli jo alkuunsa purkaa vanha ulkoseinä vain gyprocciin asti, ja puhkaista vain matala kaistale lattianrajassa talon puolelle. Tämä siksi, koska emme halua tarpeettoman aikaisin puhkoa kulkua taloon. tällöin asuintilat pysyvät siistimpänä, ja kissakin pysyy paremmin poissa raksalta.

Purkaminen alkoi kulkuaukon mitoittamisella. Talon puolelta porattiin seinään reikä 10 cm lattianrajasta, jonka perusteella laserilla määritettiin laajennuksen puolella talon lattianraja. Tämän pohjalta saatoimme määrittää kulkuaukon leveyden ja piirtää kulkuaukon rajat. 

Melkein lähtötilanne - Seinästä purettu vasta tuulensuojakartonki

Talomme on rakennettu sota-ajalla, ja se on valmistunut vuonna 1943 silloiselle sahan johtajalle. Talo on siitä erikoinen, että sen alakerta on tullut elementteinä Ruotsista ja vain yläkerta on rakennettu paikoillaan. Yläkerran ulko- sekä sisäseinien välissä on purua, mutta alakerran seinien eristyksestä meillä ei ollut kokemusperäistä tietoa. Olin jo henkisesti varautunut siihen, että seinän purkamisen yhteydessä pussitettaisiin taas monta jätesäkillistä purua, mutta iloksemme purua ei seinistä löytynyt.

Talomme ulkoseinästä löytyi seuraavat kerrokset (ulkopuolelta sisälle):
1. Ulkovuoraus
2. Tuulensuojakartoni ja paksu pahvi
3. Raakaponttipaneeli
4. Tuplahalteksi
5. Ilmarako
6. Tuplapahvi
7. Raakaponttipaneeli
8. Ennen 2008 pinkopahvi, nykyisin gyproc

Talon ulkoseinän anatomia

Nelkytluvun rakennustekniikka ei ihan kakstuhatta luvun vaatimuksia täytä, mutta uskomattoman hyvin tälläinen eristys kuitenkin pitää lämpimän sisällä. Varsinkin kun ottaa huomioon sen hinnan mitä nykyvaatimuksilla rakentaminen maksaa, niin hankintakustannusten väliin saisi jokusen kerran öljysäiliötä täyttää.. Ehkä valaisen talomme lämmistyskustannuksista lähiaikoina!

Purkamisen ja massiivisen siivousoperaation jälkeen pääsimme rakentamaan portaita. Talon ja laajennuksen välillä on puolisen metriä korkoeroa. Portaikko toteutetaan siten, että talosta astutaan ensin 10 cm alas, jonka jälkeen tulee kaksi 20 cm:n askelmaa laajennuksen tasolle.

Portaikon runko tehtiin 48x196 parrusta, ja runkoa tuettiin 48x123 parrulla.

Kurkistusaukosta talon puolelle paljastuu, että vuonna 2008 tehdyn ruokailusali/vaatehuone -remontin yhteydessä vaatehuoneen lattiaa on jouduttu korjaamaan. Ennen remonttia lattia vietti ulkoseinää kohden ja lattiastä kävi kylmä. Remontin yhteydessä puulattia purettiin viettävän lattian osalta, ja sinne asennettiin puuta ja pursotettiin uretaania.

Timpuri was here.

Portaikon runko oli ajatus peittää paksulla vanerilla, mutta tietenkin aiemmista työvaiheista ylijäänyt vanerilevy loppui kesken. Tästä syystä alempi porras tehtiin puusta ja kaakelilujasta, ja ylätaso muutamasta vanerin kappaleesta. Ylätaso vaati näin myös ylimääräisiä tukia.

Vanerilevyjen saumoihin kiinnitettiin tukiparrut.

Koekävely osoitti, ettei raput narise.

Nämä portaat johtavat kotiin. The Stairs.