tiistai 15. marraskuuta 2011

Läärintää, osa 19

Olemme palanneet kotiin, ja pikkuhiljaa olemme alkaneet taas hiippailla myös raksatyömaalla. Isäni sai isänpäivälahjaksi kunnian olla läärimässä Joonaksen työhuoneen kivilaattoja paikoilleen, Joonaksen hypätessä ulkona rälläköimässä laattoja pienemmiksi.
Sunnuntai-iltana lattialle ei vielä ollut asiaa kävelemään.
Joogatreenitkin jäivät taas väliin, kun Joonas päätti saumata tänään työhuoneen lattian. Meillä alkaa olla kokemusta näistä mustista sauma-aineista ihan riittävästi. Olemme oppineet muun muassa, että jollei sauma-aineita pese samantien pois laatan pinnasta, niin ylihuomenna ne vasta on vaikeat saada irti.
Kiiltävä kivilattia oli helpoista helpoin puhdistaa.
Kolme pesukertaa saa riittää.
Ties montako kertaa olen sanonut, että läärimiset on nyt lääritty. Tälläkin hetkellä on vahvasti sellainen tunne, vaan enpä mene sanomaan, koska kuitenkin kohta jostakin putkahtaa ajatus, ja sitten sitä taas lähdetään Terraan hakemaan uutta satsia mustia laattoja. Kivi-inspiraatiota odotellessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti