Kesää pihalla

Olin alkukesän työreissussa Hangossa, ja palatessani kotiin juhannuksen jälkeen, purin työkeikan aiheuttamia aggressioita räjäyttämällä vanhan kompostin päreiksi. Vanhan kompostin purkamisessa ei tosin kovin kummoisia työkaluja saatikka räjäytysaineita tarvittu, ajanhammas oli nimittäin nakertanut kompostin valmiiksi pehmoseen kuntoon.

Vaikka olemme kaataneet useita suuria puita pihassa vuosien varrella, on vanha komposti ollut vähän pieni tarpeisiimme. Lisäksi erona vanhaan kompostiin, uuteen tehtiin lehtilaatikon ja puolihullun materiaaliosaston perään multakontti. Suunnittelemani kompleksi ei pihan perille perinteisessä junamuodossa sopinut, joten systeemiin tehtiin mutka.

Työpiirustus

Vanha komposti sijaitsi pensasaidan sivulla (multainen kohta kuvassa alla), ja uusi komposti rakennettiin huomaamattomampaan paikkaan puutarhavajan viereen (kottikärrin takana). Siirto oli meistä onnistunut, mutta vanhan kompostin kyljessä kasvanut ja aina runsain mitoin marjaa tuottanut karviaispuska otti vähän siirrosta nokkiinsa.

Komposti siirrettiin tontin nurkkaan.

Rakentamiseen tarvitun painekyllästetyn laudan metrimäärä on jo painunut unholaan, mutta kompostin puutavaraan investoitu 400€ on tuoreessa muistissa. Joko puutavara oli poikkeuksellisen kallista männä kesänä, tai sitten mopo karkasi kompostin kohdalla käsistä kuten aiemmin terassien kanssa.

Komposti on rakennettu siten, että lehtilaatikon etuseinä kuin myös osastojunan väliset seinät ja multakontin etuseinälaudat on yksi kerrallaan pois nostettavissa. Tämä säästää selkää tavaran lastaamisessa, siirtämisessä osastosta toiseen ja purkamissa. Irtonaisten lautojen väliköt on tehty ruuvaamalla ruuvit lautojen alapintaan, mutta jättämällä ruuvit vähän koholle.

Uusi koti pihan kastemadoille ja muille komposti-örriäisille

Pihallamme on talon edellisen isännän tekemä valurautainen lipputanko. Aiemmin olemme maalanneet tangon ja vaihtaneet lippunarun, mutta tänä kesänä tuli aika myös oikaista tanko. Joonas kaivoi peltitynnyriin valetun lipputangon perustuksen näkyviin, ja väänsi lipputangon suoraan kuormaliinan ja taljan avulla.

Lipputanko jo tässä vaiheessa suorassa

Muinaiset perustukset toimivat taas seuraavat 70 vuotta.

Timpuri askarteli lipputangolle tietenkin myös pienen terassin.

Kuluneesta kesästä jäi mieleen jatkuvat vesisateet, mutta kuvista päätellen aurinko taisi kuitenkin näyttäytyä välillä. Taidettiin yhteensä viisi kertaa grillatakin tänä kesänä..

Hyvä ruoka, hyvä mieli

Lipputanko on nyt suorassa..

..ja pikku-terassikin kovassa käytössä.

Laajennuksen lisävarusteet

Kesän aikana olemme edelleen puuhastelleet laajennuksen kimpussa tehden ns. pieniä viimeistelyhommia. Asensimme viimeinkin talon turvatuotteet eli tikkaat ja kävelysillan katolle sekä paloportaat laajennuksen päätyyn.

Takka- ja työhuoneista pääsee tarvittaessa tikkaita alas.
Valkoiset tikkaat sembramännyn takana odottavat nuohoojaa.

Kattotikkaiden yläpäähän rakennettiin pieni terassi painekyllästetystä puusta. Voi siellä nuohooja vaikka ottaa huhtikuun aurinkoa meillä käydessään. Taso rakennettiin maassa ja punnerrettiin köyden avulla ylös kuuteen metriin. Onneksi timpurilla oli sekä älliä että lihaksia, kun minä en osannut muuta kuin kauhistella nosto-operaatiota alhaalta.

Tätäkään terassia ei tuuli vie.

Tikkaat nousevat laajennuksen katolle, piipun sijaitessa vanhan talon puolella. Niinpä vanhan talon lappeelle asennettiin pätkä kävelysiltaa. Kävelysillan asennus olikin taas sen luokan roikalehdintaa, että Mauri-iskä piti kutsua hätiin. Lisäksi paparazzilta kiellettiin asennustyön dokumentointi.

Itse uskalsin käydä tämän kuvan ottamassa, vaikka kyllä hirvitti!

Tikkaiden ja siltojen asennusten lisäksi, laajennuksen ranskalaiselle parvekkeelle tehtiin kaiteet, tai oikeastaan se ranskalainen parveke. Bauhausin mallistosta löytyy käteviä valurautaisia, maalattavia irto-osia, joista voi koota haluamansa kaiteen. Osat ovat aika kalliita, 1,6 metrinen kaide tuli maksamaan noin 300€, mutta muuta valittamista en tuotteesta keksi. Osat maalattiin irtaallaan kahteen kertaan valkoisella Rostex -ruosteenestopohjamaalilla. Tikkurila on poistanut mallistostaan valkoisen Rostex -pohjamaalin, mutta onneksi meillä sattui olemaan toisesta projektista ylijäänyttä valkoista Rostexia jemmassa, niin ei tarvinnut ostaa vakioharmaata pohjamaalia ja valkoista pintamaalia erikseen.

Ranskalainen parveke sijaitsee makuuhuoneessa, joten parveke on hätäpoistumistie. Tästä syystä parvekkeen kaide rakennettiin avautuvaksi. Ranskalaisen parvekkeen kiinnityspuut ovatkin varsinaista taidetta. Pystypuuna käytetty kakkosnelonen on ensi sirkkelöity pituussuunnassa kahtia, ja toiset puolet kiinnitetty seinään. Sitten parvekkeen osittain kasattu kaideaihio kiinnitettiin irtaallisiin pystypuihin, ja komeus saranoitiin seinään kiinnitettyyn pystypuuhun.

Kaide nostettiin paikoilleen kevennettynä mallina, eikä se silloinkaan kovin kevyt ollut!

Lopuksi puuttuvat kaideosat kiinnitettiin paikoilleen ja pystypuut maalattiin.

Siro kaide ei peitä ulkona ovia eikä sisältä katsellessa näköalaa ulos.

Prinsessaruusu linnassa..

Ruuhkaa linjoilla

Joonas kysyi minulta eräänä iltana, että olenko huomannut kuinka paljon laajennusblogissani käy yhä porukkaa. Äkkiäkös asia oli Bloggerin tilastoista tarkistettavissa, ja tulokset kieltämättä mykistävät. Onhan edellisestä päivityksestäni puoli vuotta.

Tämä ensimmäinen kuva esittää blogin kokonaiskävijämäärät kuukausittain alkaen toukokuusta 2010 tähän päivään asti. Kuukausittainen kävijämäärä oli enimmillään elokuussa 2011, mutta nykyiselläänkin ollaan 2000 kävijän paremmalla puolella per kuukausi.

Toukokuu 2010                                                                  Lokakuu 2012

Tämä toinen käppyrä ilmineeraa, että laajennusblogissa käy edelleen päivittäin 50-100 kävijää.

Kokonaisuudessaan laajennusblogissa on käyty yli 57 000 kertaa sen 2,5-vuotisen historiansa aikana.
Ei ole äiti millään ehtinyt näitä kaikkia ;)

Kartta osoittaa, että valtaosa kävijöistä on Suomesta, mutta vaalean viheriäät alueet osoittavat, missäpäin muualla maailmassa blogia on luettu. Google-kääntäjä on joutunut tosikoetukselle savolaisen erikoissanaston kanssa!

Minulla on ollut vähän huono omatunto laajennusblogini laiminlyönnistä, mutta ilmeisestikään tuntemus ei ole ollut riittävän vahva, jotta olisin saanut rakennusprojektin lopputuloksen esiteltyä. Nyt on kuitenkin tultu pisteeseen, että paineet alkavat kasaantua: Uusi projekti kolkuttelee nimittäin jo kulman takana. Nyt on aika kirjoittaa vanhalle blogille piste ennen uuden aloittamista. Ensi kertaan.....